Tämän tieteen suurin mysteeri on, mistä paranormaalit ilmiöt syntyvät, ja tämän takia kukaan ei ole vielä tätä ennen pystynyt luomaan teoriaa parapsykologiasta. Nykyisin tutkitaan parapsykologiaa enimmäkseen erilaisin kokein, mutta spontaaneja ilmiöitä vähemmän, koska niitä ei voi toistaa. Niinpä moni tutkija puhuukin vain mahdollisesti olemassa olevista ilmiöistä. Tässä tarkastellaan vain spontaaneja psi- eli paranormaaleja ilmiöitä. Niitä on yli kymmenen, mutta samalla voidaan puhua myös ilmiökompleksista, koska niillä on yhteisiä piirteitä ja myös erilaisia välimuotoja. Niillä on samoja invariansseja, säännönmukaisuuksia, ja tästä voi päätellä, että ne noudattavat tiettyjä meille tuntemattomia luonnonlakeja.
Aura eli astraaliruumis
Parapsykologian vanha hypoteesi on käsitys ihmisen kahdesta kehosta, joista toinen on näkymätön psykofyysinen energiakenttä, aura eli astraaliruumis. Sillä on mieli, monipuolisia fyysisiä kykyjä, ja se todennäköisesti osallistuu kaikkiin paranormaaleihin ilmiöihin. Tunnetuin esimerkki on telepatia, jossa yhteys syntyy kahden ihmisen välillä aurojen välityksellä. Auran itsenäinen mieli ja tietoisuus on peräisin ihmisen alitajunnasta. Ihmisten aurat pystyvät kommunikoimaan keskenään ja muodostamaan oman tietoverkkonsa, josta asianomaiset ovat tuiki tietämättömiä. Muutamat ilmiöt ovat sellaisia, että ne vaativat aurojen yhteistoimintaa. Selvänäkö ja ennalta tietäminen perustuvat myös tähän samaan tietoverkkoon.
Panpsyykkinen hypoteesi
Teorian toinen tärkeä hypoteesi on se, että aineella ja energialla on mielen tai tekoälyn ominaisuuksia. Aine voi siis vaikuttaa mieleen tuntemattomalla tavalla, ja mieli aineeseen. Todennäköisesti kaikki olennot ja kappaleet jättävät ympäristöön muistijälkiä. Jos mieli on peräisin aineesta, niin silloin aineella on alunperin täytynyt olla mielen ominaisuuksia. Jos mieli on aineen yksi ominaisuus, niin silloin luonnonlakeja ei voi määritellä eksaktisti. Kvanttifyysikko Max Planck väitti, että tietoisuus on perustavanlaatuinen elementti, ja aine on sen johdannainen.
Apportti, poltergeist ja kotitonttu
Apportti tarkoittaa esineiden ilmestymistä tyhjästä tai niiden liikkumista itsestään esteistä huolimatta. Poltergeist eli räyhähenki on pelottava aiheuttaessaan ääniä ja esineiden liikkumista. Sitä tapahtuu usein yhden ja saman henkilön läsnä ollessa. Ouija- eli aakkoslaudan käyttö aiheuttaa jännitystä aurassa ja voi aiheuttaa poltergeistia ja tahatonta telekinesiaa eli mielen vaikutusta esineisiin. Suomessa on toisinaan uskottu, että apporttien aiheuttaja on kotitonttu. Se on tullut tekniikan kehittyessä niin harvinaiseksi ja tarpeettomaksi, että alan kirjallisuudessa sitä ei mainita lainkaan. Se on ihmisten kanssa näkymätön ja passiivinen, mutta heidän poissa ollessaan se voi aktivoitua esimerkiksi siirtämällä kevyitä tai raskaita esineitä. Se osaa myös avata turvalukkoja. Italiassa kerrotaan, että ristillä roikkuvat Jeesus-ikonit saattavat vuotaa verta. Thaimaassa näille kodin hengille annetaan ruokaa. Apporttien erityispiirre on se, että ne ilmestyvät tarkan suunnitelmallisesti ja ihmisten toimintoihin synkronoituina. Alitajunnan ohjaama aura luo apportin, poltergeistin ja kotitontun. Jos henkilö muuttaa, niin nämä ilmiöt tulevat mukaan. Kansanperinteessä kerrotaan, että kotitonttu voi tulla joskus vihaiseksi, jolloin se muistuttaa räyhähenkeä.
Etiäinen
Tämä on ihmisen identtinen kaksoisolento, ja se todistaa selkeimmin, että ihmisellä on kaksi kehoa. Yleisimmin sen huomaa, kun jonkun perheenjäsenen kuullaan tulevan kotiin ja laittavan jo vaatteita naulakkoon. Hän saattaa myös tervehtiä eteisessä. Todellisuudessa sinne ei ole tullut ketään, mutta pian sama henkilö saapuukin kotiin. Niinkin voi sattua, että ihminen tapaa jonkun tuttavansa kadulla ja keskustelee hänen kanssaan. Myöhemmin voi ilmetä, että tämä tuttava olikin ollut aivan muualla, ja kyseessä olikin ollut hänen etiäisensä. Ihminen saattaa lähettää kuollessaan etiäisen. Juuri kuollut ihminen voi lähettää myös näkymättömän etiäisen, joka voi puhua tai keskustella näkymättömänä jonkun perheenjäsenen kanssa.
Kummittelu
Tämä on pelottava ilmiö, koska siinä on kyse vainajasta, joka voi olla arvaamaton. Ilmiö on syntynyt, kun ihmisen aura on jättänyt ympäristöön muistijälkiä, jotka voivat aktivoitua. Myös eläin tai jopa esinekin voi kummitella. Teoksessa Yksin kerrotaan Paavo Nurmesta , joka tapasi muutaman kerran isävainajansa ja keskusteli hänen kanssaan myös ulkomailla. Tämä oli outo tapaus, koska kummitus pysyy aina samassa asunnossa tai seuraa jotain esinettä. Ehkä isän aura ja muistijäljet olivatkin kiinnittyneet vain poikaan. Sekin on mahdollista, että eriskummallinen ilmiö syntyy kahden tai kolmen paranormaalin ilmiön yhteistoiminnan tuloksena.
Reinkarnaatio eli jälleensyntymä
Tämä on muisto edellisestä elämästä. Se on yleisempi kuin yleisesti tiedostetaan, sillä monet eivät halua kertoa siitä julkisesti. Professori Ian Stevenson on tutkinut tätä asiaa haastattelemalla tuhansia lapsia, koska nämä eivät osaa valehdella. Ilmiö pääsee syntymään, kun kuollut ihminen on siirtänyt auransa ympäristöön tai ihmiseen. Stevensonin mukaan edellinen persoona on kuollut aina nuorena tai keski-iässä. Jälleensyntymä tapahtuu usein samaan sukuun ja alle kahden vuoden kuluessa kuolemasta. Lapsi kertoo siitä yleensä 2-6 vuoden iässä, jonka jälkeen muistot heikentyvät. Toisinaan lapset kertovat tulleensa uuteen äitiin reiän läpi.
Synkroniteetti-ilmiö
Tämä on Carl Jungin keksimä termi sellaisille poikkeuksellisille yhteensattumille, joissa tapahtumisen todennäköisyys on olematon tai lähes olematon. Jungin mukaan ilmiö ei noudata kausaliteettia, syy- ja seuraussuhdetta. Hänen mielestään mieli ja aineellinen ympäristö vaikuttavat tuntemattomalla tavalla toisiinsa. Ilmiö ikäänkuin vihjaa, että todellisuus ei toimi erillisinä yksikköinä, vaan myös psykofyysisena kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jung oli sitä mieltä, että näillä ilmiöillä on myös syvällisempi merkitys.
Ilmiöiden alkuperä ja rinnakkainen todellisuus
Tutkijat ovat sitä mieltä, että näiden kummallisten ilmiöiden aiheuttaja on psi-tekijä, jota ei ole löydetty. Kuitenkin jo antiikin aikana esitettiin panpsyykkinen teoria, jonka mukaan aine on osittain tai kokonaan psyykkistä. Tämä antaa hyvän lähtökohdan ymmärtää itsenäisesti toimiva rinnakkainen todellisuus, joka noudattaa omia lakejaan ja tuottaa paranormaaleja ilmiöitä. Se toimii ilman näkyvää kausaliteettia, syy- ja seuraussuhdetta. Rinnakkainen todellisuus on holistinen superulottuvuus, joka sisältää mikro- ja makrokosmoksen, menneisyyden, nykyhetken, tulevaisuuden sekä fyysisen, psyykkisen että panpsyykkisen ulottuvuuden. Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin akaasinen arkisto. Tämä superulottuvuus on siis monikerroksinen, ja panpsykismi on siihen kuuluva ilmiö tai ikään kuin toimiva henki. Ennalta tietäminen ja eräät ilmiöt viittaavat siihen suuntaan, että todellisuus muotoutuu ensin rinnakkaisessa todellisuudessa , ja vasta sen jälkeen näkyvässä maailmassa. Arkijärjellä ajateltuna vaikuttaisi siltä, että elämä noudattaa ennalta laadittua sunnitelmaa. Tällainen teoria aiheuttaa kuitenkin monia kysymyksiä. Elämmekö kahdessa todellisuudessa, joista toinen on simulaatio? Mitä eroja on panpsyykkisen ja ihmisen tajunnan välillä? Onko sen tajunta peräisin auroista, muistijäljistä ja fyysisestä ympäristöstä? Voiko se liikkua ajassa eteen- ja taaksepäin? Onko koko universumilla tietoisuus tai mieli?
Nykyinen tilanne
Spontaanien tapausten tutkiminen on nykyisin vähäistä monestakin syystä. Ne ovat harvinaisia ja niillä on erittäin vähän havaitsijoita tapahtumapaikalla. Ne ovat myös uskomattomia eikä niistä kerrota julkisesti. Yksittäisiä ilmiöitä tutkitaan, mutta niitä ei voi ymmärtää ilman holistista perspektiiviä. Jotkut pitävät parapsykologiaa enemmän esitieteenä kuin oikeana tieteenä, sillä spontaaneja ilmiöitä ei voi toistaa eikä testata. Mutta eihän pallosalamoita, evoluutiota, universumin syntyä tai historiallista tapahtumaakaan voi toistaa. Tämä on ensimmäinen parapsykologian teoria, joten aikaisempiin teorioihin ei ole viitteitä.
LÄHTEET
C.G.Jung & W.Paul: The Interpretation of Nature and the Psyche
Harri Virolainen & Ilkka Virolainen: Yliluonnollisten ilmiöiden ensyklopedia
Miia Kontro: Heijastus menneisyydestä: suomalaisten kokemuksia edellisistä elämistä
Jarl Fahler: Parapsykologia
Aikki Perttola-Flinck: Ihmistiedon rajamailla
Arthur Koestler: Parapsykologiaa vai yhteensattumia?
Leea Virtanen: Telepaattiset kokemukset
Wolf Messing: Salattu tietoni: Telepatia elämäntyönsä
Leea Virtanen: Kun kello pysähtyi
Ian Stevenson: Sought To Document Memories of Past Lives in Children